Aluevaaliehdokkaiden ja kaupunginvaltuutettujemme mielipidekirjoitukset Ylöjärven uutisissa 19.1.2022.
mielipidekirjoitus
Hannele Palukka: Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa
Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa
Kestävä väestönkehitys ja hyvinvointi edellyttävät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan myös täällä Ylöjärvellä.
Suomen syntyvyys on tällä hetkellä EU:n keskimääräistä tasoa alhaisempi. Viime vuosina maan väestönkasvu on ollut erityisesti työperäisen maahanmuuton varassa. Kokonaishedelmällisyys, joka heijastaa oletettua keskimääräistä lapsilukua naista kohti vuositasolla, oli vuonna 2019 1.35, mikä kuuluu maailman alhaisimpiin (Väestöliitto 2020). Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan syntyvyyden yhdeksän vuotta jatkunut lasku pysähtyi vuonna 2020, ja vuoden 2020 syntyvyyden mukaan nainen synnyttäisi keskimäärin 1,37 lasta (Tilastokeskus 2021).
Suomi on maahanmuuton kohdemaana nuori, ja maahanmuuttoa on rajoitettu esimerkiksi työvoiman saatavuusharkinnalla ja tiukalla perheenyhdistämis- ja pakolaispolitiikalla. Maahanmuuttoa koskevaa yhteiskunnallista keskustelua määrittää kysymys pakolaisista ja turvapaikanhakijoista ja heidän lukumäärästään. Suurin osa Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta on kuitenkin työperäistä. Sisäministeriön tilastoista näkee, että vuonna 2018 ensimmäisiä työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin 10 805 kappaletta, kun ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 409 kappaletta.
Kestävän väestönkehityksen näkökulmasta Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja heidän osallistumistaan työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Pitää ymmärtää, että muuttoliike ei ole automaatti, joka toimisi talouden tarpeiden mukaisesti, eikä toimiva monikulttuurinen yhteiskunta synny itsestään. Sen synnyttäminen edellyttää niin päättäjiltä kuin kansalaisilta aktiivista toimintaa ja tietoisia päätöksiä.
Maahanmuutto on noussut keskeiseksi poliittiseksi kiistakysymykseksi koko Euroopassa viimeisen vuosikymmenen aikana. Suomen poliittisista puolueista maahanmuutto on tarjonnut poliittisen agendan etenkin perussuomalaisille, joka on profiloitunut tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajana. Viimeistään perussuomalaisten kannatuksen nousu on pakottanut myös muut puolueet ottamaan kantaa maahanmuuttopoliittisiin kysymyksiin.
Muiden pohjoismaalaisten ohella suomalaisten on havaittu suhtautuvan maahanmuuttoon keskimäärin myönteisemmin kuin eurooppalaiset ylipäänsä. Kuitenkin on huomattava, että maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskeva keskustelu on voimakkaasti polarisoitunutta.
Suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin nähdään joko myönteisenä tai kielteisenä. Tämä tulee esille tavassa, jolla suomalaiset usein esittävät maahanmuuttajat perustavanlaatuisesti erilaisina, hyvinvointivaltiosta riippuvaisina ja sosiaalisten ongelmien vaivaamina. Esimerkiksi maahanmuuttajanaiset nähdään usein kulttuurinsa ja yhteisönsä miesten alistamiksi, kun taas suomalaisia naisia kuvataan tasa-arvon ja vahvuuden termein. Vastaavalla tavalla puhe maahanmuuttajamiehistä painottuu usein rikollisuuteen ja muihin uhkatekijöihin, kun taas suomalaisiksi nimitetyt miehet näyttäytyvät yhteiskunnallisina vastuunkantajina tai yhteisönsä naisia puolustavina patriootteina.
Väestönvaihto on erityisesti äärioikeiston käyttämä termi ja salaliittoteoria, jonka mukaan länsimaiden valkoista väestöä ollaan tietoisesti korvaamassa Lähi-idästä ja Afrikasta tulevilla ihmisillä. Tämä tapahtuisi maahanmuuton kautta sekä sen vaikutuksesta, että valkoiset lisääntyvät hitaammin kuin maahanmuuttajat. Väestönvaihdosta puhuvien mukaan väestönvaihtoa toteuttaa globalistinen eliitti tai juutalaiset edistämällä maahanmuuttoa. Laajamittaisen väestön muutoksen on väitetty merkitsevän länsimaisen kulttuurin tuhoa, mitä pidetään huonona asiana.
Suomessa väestönvaihdosta ovat puhuneet monet perussuomalaiset poliitikot, kuten Jussi Halla-aho ja Riikka Purra. Varapuheenjohtaja Purran mukaan tilastot osoittavat Pohjois-Euroopan kantaväestöjen olevan korvautumassa maahanmuuttajilla, mutta aiheeseen liittyviin salaliittoteorioihin hän ei ole tutustunut.
Uskoo väestönvaihtoon tai ei, maahanmuuttajien osallistuminen työelämään on erityisen tärkeää nykyisessä koronapandemian heikentämässä taloustilanteessa. Väestörakenteesta johtuvat haasteet Suomen taloudelle ovat merkittävät. Taloustieteilijät ovat tuoneet esille maahanmuuton merkittävyyden talouskasvun edistämisen ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen näkökulmista (Lutz 1995; Birdsall ym. 2001; Ahmed ym. 2016; Kekomäki 2020). Kestävä väestönkehitys ja hyvinvointi edellyttävät maahanmuuttoa ja maahanmuuttajien osallistumista työelämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan myös täällä Ylöjärvellä.
Hannele Palukka, kuntavaaliehdokas, vasemmistoliitto (sit.)
 |
Kirjoittaja on vasemmistoliiton Ylöjärven kuntavaaliehdokas numerolla 164. Hannele Palukka TKI-asiantuntija yhteiskuntatieteiden tohtori varavaltuutettu Tutustu ehdokkaaseen tästä. |
Elinkaarimalli pitää ikääntyneet työelämässä – pois ikärasismista
Ehdokkaamme Hannele Palukan mielipidekirjoitus Ylöjärven Uutiset 3.3.2021
Elinkaarimalli pitää ikääntyneet työelämässä – pois ikärasismista
Tarvitsemme sukupolvisopimusta, eräänlaista työelämän elinkaarimallia, joka tarkoittaa ikäryhmien välistä vuorovaikutusta, yhteistyötä ja solidaarisuutta, mikä auttaa pitämään iäkkäät ihmiset työssä pidempään sekä siirtämään tietoa ja kokemusta nuoremmille sukupolville.
Monen ikääntyneen työntekijän on ollut vaikea ymmärtää Sanna Marinin hallituksen sopimaa eläkeputken poistamista, joka tulisi voimaan asteittain vuodesta 2023 alkaen, mikäli eduskunta sen hyväksyy. Vuonna 1965 syntyneet eli tällä hetkellä 55-vuotiaat olisivat ensimmäinen ikäluokka, joka ei voisi päästä eläkeputkeen lainkaan.
Tutkijat ovat pitkään pitäneet eläkeputkea keskeisenä syynä suomalaisten yli 55-vuotiaiden vähäisempään osallistumiseen työelämään kuin ruotsalaisten vastaavan ikäisten ihmisten. Yrityksien on ollut helppo irtisanoa ihmisiä, kun heidän elintasonsa ei eläkeputkeen pääsemisen johdosta romahda ennen eläkeikää. Työntekijöille se on myös sopinut.
Päätös eläkeputken poistamisesta on ollut vasemmistoliitolle erittäin vaikea päätös. ”Tästä kokonaisuudesta nyt neuvotellaan”, puheenjohtaja Li Andersson sanoi Ylellä viime vuoden joulukuussa.
Vasemmistoliiton päätöstä saattoi helpottaa se, eläkeputken poistamiseen on kytketty toimenpiteitä, joiden uskotaan kannustavan yrityksiä pitämään ikääntyneet työntekijät töissä.
Toimenpiteistä merkittävin lienee pyrkimys vähentää ikärasismia muuttamalla työelämän rakenteita. Kun halutaan nostaa Suomen työllisyysastetta, pitää kitkeä työelämässä vallitsevaa ikäsyrjintää. Sen kitkemiseksi työpaikoilla pitää edistää sukupolvien välisiä suhteita ja yhteistyötä sekä ikään liittyvää monimuotoisuutta.
Edistämällä ikään liittyvää monimuotoisuutta saavutamme työn ja yksityiselämän tasapainon, lisäämme kansalaisten osallisuutta työmarkkinoilla, edistämme sukupuolten välistä tasa-arvoa, yleistä sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä aktiivista ikääntymistä.
Hannele Palukka
kuntavaaliehdokas, Vasemmistoliitto (sit.)
Ensisijaisia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne – Bussimatkoilla kohdalleni on sattunut kaikenlaista
Ylöjärven Uutiset 10.2.2021
Vuodesta 1988 olen kulkenut työmatkat bussilla välillä Ylöjärvi-Tampere. Laskin, että bussimatkoja pelkästään työmatkoina ( pois lukien viikonloput, lomat ja vanhempainvapaat) näinä 33 vuotena on kertynyt yli 13 000 kertaa. Minun kohdalleni on sattunut: bussi jäänyt tulematta kokonaan- 3 kertaa. Bussi hiukan myöhässä: n. 20 kertaa. Kerran bussista hajosi talvipakkasella rengas. Yhden kerran moottori syttyi tuleen. Yhden kerran moottori teki tenän muuten vaan. Nämä ovat täysin subjektiivisia kokemuksia; jollakulla on saattanut olla huonompi tuuri.
Lastenvaunuille ei ollut busseissa tilaa, bussi eivät olleen matalalattiaisia eivät kumartaneet sinulle, jotta sisään olisi helpompi astua. Lukemattomia kertoja kuljettajat nostivat vaunut/rattaat bussiin, tai veivät bussin tavaratilaan. Ilmaisia matkoja ei ollut, vaan täysi hinta maksettiin.
Onneksi näistä ajoista on kehitytty huimasti ja hyvä niin, nyt ratasväki kulkee ilmaiseksi ja bussiin on helppo nousta. Busseista löytyy myös pyörätuoliluiska. Olen nähnyt kuljettajasukupolven vaihtuvan. Ne kuljettajat jotka tarjosivat kahvia omasta termoskannustaan aamuvarhaisella nuorelle naiselle, joka juoksi hiki hatussa Hietasmäen pysäkille, veivät kotiovelle saakka jos kuljettajan oma koti oli samalla suunnalla tai pysähtyivät pankkiautomaatilla, että sai maksettua bussimatkan, ovat jo eläköityneet ja tilalla on uusi uljas kuljettajakunta.
Kiitän kaikki heitä jotka säässä kuin säässä, tuulessa ja tuiskussa, liukkaalla ja kaatosateessa sekä kesähelteillä, bussin lämpötilan ollessa Saharan luokkaa kuljettavat meitä turvallisesti työhön, kouluun, harrastuksiin; mikä sitten matkustajan päämäärä onkaan.
Mutta asiaan, kestävään liikkumiseen.
Kestävän liikkumisen ensisijaisia kulkutapoja ovat kävely, pyöräily ja joukkoliikenne.
Pyöräilymahdollisuuksia pitää vahvistaa ja kävely- ja pyöräilyreitit pidettävä kunnossa ja turvallisina. Olosuhteet pitää luoda sellaiseksi, että asukkaat kokevat pyöräilyn sujuvaksi, mukavaksi, turvalliseksi ja nopeaksi matkantekotavaksi. Liittymäpysäköintipaikkoja on oltava riittävästi niille, jotka kulkevat osan matkoista omalla autolla ja osan julkisella kulkuneuvolla.
Ratikkaliikenne käynnistyy maanantaina 9.8.2021. Tällöin koko joukkoliikenne on uusilla reiteillä ja myös Ylöjärven reitit muuttuvat. Aika näyttää, miten hyvin linjojen ja aikataulujen suunnittelussa on onnistuttu. Ainakin yhteys Soppeenmäestä Tampereelle nopeutuu.
Sujuvaa, turvallista ja joustavaa liikkumista jalan, kahdella tai neljällä pyörällä jatkossakin toivoen
Tiina Taipale
kuntavaaliehdokas
Mielipidekirjoitus: Suunnitelma B
Suunnitelma B – Toisin kuin monet muut haasteet, ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, kaikilla tasoilla
Suunnitelma B – Toisin kuin monet muut haasteet, ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, kaikilla tasoilla.
Ilmastonmuutos on totta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Jakolinjat tulevat kuitenkin siinä, mitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee tehdä ja kenen.
Ilmastonmuutoksella on suuria vaikutuksia koko maapallolla. Meren pinnan nousu, sään ääri-ilmiöt ja lämpötilan nousu uhkaavat ihmisten elinolosuhteita, elinkeinoja ja turvallisuutta kaikkialla. Se vaikuttaa kovasti ekosysteemiin ja moniin eliölajeihin kasveista eläimiin koko maapallolla. Viljelysolojen ja veden saannin heikentyessä muuttoliike kuumimmilta alueilta kasvaa, mikä voi johtaa konflikteihin ja jopa pakolaisaaltoihin. Raaka-aineiden, ihmisten tarpeiden ja elinkeinojen muuttuminen todennäköisesti vaikuttaa myös talousjärjestelmäämme.
Toisin kuin monet muut haasteet, ilmastonmuutos koskettaa kaikkia, kaikilla tasoilla. Se ei tunnusta kunta- tai valtiorajoja, eikä uskontoja tai poliittisia jakolinjoja, vaan koskettaa kaikkia globaalisti. Ilmastonmuutos ei myöskään katso talous- tai luokkaeroja, mutta todennäköisesti vaikuttaa eniten niihin, joilla ei ole mahdollisuutta varautua tai sopeutua. Joko työnsä, asemansa, asuinpaikkansa tai taloudellisen tilanteensa vuoksi.
Suuria muutoksia tapahtuu myös meillä Suomessa. Pohjoisilla alueilla lämpötilan nousu on suurempaa. Kuumat ja kuivat kesät uhkaavat suuresti nykyisiä viljelyssatoja. Tämä uhkaa myös luontomme eliölajien selviytymistä ja luonnon monimuotoisuutta. Sään ääri-ilmiöt tulevat vaatimaan varautumista niin kaupunkisuunnittelussa kuin rakennetussa ympäristössä.
Voimakkaat sateet koettelevat ympäristömme kykyä hallita hetkellisesti suuria hulevesimääriä. Masentavan synkkien lumettomien talvien vastakohtana olevat ennätyslumiset talvet vaativat suurten lumimassojen kantokykyä ja käsittelyä tiivistyvässä kaupunkiympäristössä. Yleistyvät nimipäivien mukaan nimetyt myrskyt ottavat yhteen rakennusten ja rakennetun infrastruktuurin kanssa, heikentäen monia arkipäiväisiä palveluita ja turvallisuutta.
Olimme sitten ilmastonmuutoksen torjunnasta mitä mieltä tahansa, meidän tulee löytää keinot siihen, miten selviämme ilmastonmuutoksen tuomista haasteista. Ja meillä tulee olla valmius siihen, myös kunnissa, suunnitelma B.
On kuitenkin aina muistettava että varautuminen ei tarkoita luovuttamista.
Aki Leppänen
kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, kuntavaaliehdokas (vas.)