Avoin kunnallistoimikunnan ja valtuustoryhmän kokous keskiviikkona 29.5. klo 18:00 kaupungintalolla, kaavoituksen kokoustilassa.
Esillä mm. puoluekokousedustajaehdokkaan valinta, kesän tapahtumat sekä ajankohtaiset kunnalliset asiat (mm. talousarvio)
Tervetuloa!
Ollaan taas mukana Ylöjärven markkinoilla 25.5. Kauppakeskus Elon piha-alueella.
Meidät löytää markkinapaikalta 54. Paikalla valtuutettuja ja vasemmistoaktiiveja sekä eurovaaliehdokas Sinikka Torkkola klo 11-13.
Tule jutulle ja nouda uusin Kansan Uutiset ja aatteen punainen lapio!
Vasemmoston eurovaaliehdokkaat ovat:
163 Ahlfors Tiina, Espoo, Psykoterapeutti, pienyrittäjä
164 Haaja Ilpo, Helsinki, pääluottamusmies, levyseppä
165 Haglund Mia, Helsinki, pääsihteeri, VTM
166 Halonen Miila, Helsinki, nuorisolääkäri
167 Kaakkuriniemi Tapani, Jyväskylä, tutkija
168 Kyllönen Merja, Suomussalmi, bioanalyytikko (AMK), Euroopan parlamentin jäsen
169 Käppi Matleena, Jyväskylä, ylioppilas, muusikon ammattitutkinto
170 Lientola Elisa, Lahti, kuvataiteilija, ammatillinen opettaja
171 Lindfors Jaakko, Turku, opettaja, oppikirjailija
172 Linna Jukka, Helsinki, lehtori, oikeustieteen tohtori
173 Majok Ajak, Helsinki, ylioppilas, tanssiohjaaja
174 Mielonen Joona, Kotka, elokuvatyöntekijä, apulaisohjaaja
175 Modig Silvia, Helsinki, toimittaja
176 Moisanen Sari, Kemi, hanketyöntekijä, insinööri AMK
177 Mäkipää Anna, Turku, alue- ja järjestöasiantuntija, FM
178 Nevanlinna Tuomas, Helsinki, vapaa kirjoittaja
179 Parkkila Janne, Kuopio, yrittäjä, tekniikan tohtori
180 Sarkkinen Hanna, Oulu, kansanedustaja, filosofian maisteri
181 Säynevirta Sami, Helsinki, järjestöpäällikkö, metsätalousinsinööri
182 Torkkola Sinikka, Tampere, yliopistotutkija, pääluottamusihminen
Vapun kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä.
Lippuja kantoivat valtuustoryhmän puheenjohtaja Arja Uusikartano sekä kunnallisjärjestön puheenjohtaja Aki Leppänen. Kukkien lasku kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Terhi Haukka. Vappupuheen piti kunnallistoimikunnan sekä Ylöjärven vapaa-aikalautakunnan jäsen Minna Hokkanen. Puheen alussa lueteltiin nimet jotka saimme punaisten hautamuistomerkkiin viime vuonna. Minnan vappupuhe kokonaisuudessaan kuvien jälkeen.
Hyvää vappua! Tässä puheeni jonka pidin juuri punaisten hautamuistomerkillä Ylöjärvellä:
Hyvät toverit, siskot ja veljet
Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo, sitä ei voi ottaa pois.
Kaikilla ihmisillä on nimi, sitä ei voi ottaa pois.
Ei vaikka kuluisi yli sata vuotta.
Lauri Ahde
Arvid Alanen
Yrjö Alanen
Taavetti Anttila
Lauri Asunen
Niilo Asunen
Knut Hakala
Verner Halme
Oskar Heikkilä
Elli Heinonen
Toivo Heiskala
Yrjö Hellen
Bruno Huuska
Kustaa Huuska
Paavo Härkilepo
Aatto Jokinen
Kalle Jokinen
Kalle Jysiini-Lehtiniemi
Kalle Jysiini
Yrjö Jysiini
Antti Järvenpää
Johannes Järvenpää
Aarne Järvinen
Johannes Kallio
Sulo Kalliomäki
August Kalsila
Johannes Kangasoja
Kustaa Katajisto
Miika Katajisto
Joel Kaunisto
Arvo Ketola
Juho Kilpinen
Kaarle Kilpinen
Juho Kirveskoski
Kalle Kulmala
Taavetti Kulmala
Emil Lahtinen
Lauri Lahtinen
Wäinö Laine
Otto Lehmus
Kustaa Lehtinen
Eino Lehto
Vilho Lehto
Iivari Leppänen
Timoteus Leppänen
Kaarle Lindholm
Emil Lindroos
Kalle Majanen
Eino Martola
Herman Myllymäki
Juho Mäki-Heikkilä
Antti Mäkikylä
Emil Mäkinen
Herman Mäkinen
Matti Nevala
Antti Niemenpää
Wille Nieminen
Väinö Nieminen
Wiktor Pajunen
Frans Pelto
Väinö Pohjola
Fanny Porvari
Vihtori Rikala
Aksel Ropponen
Kaarle Saarela
Edvard Saarinen
Nestor Saarinen
Johan Salin
Johannes Salmela
Esaias Salminen
Lauri Salminen
Otto Salminen
Väinö Salomaa
Yrjö Seppälä
Eino Servo
Lauri Sievä
Nestor Sillanpää
Kalle Suominen
Arvi Tomppila
Hugo Töyrynen
Frans Walden
Lauri M. Virtanen
Lauri V. Virtanen
Sefanias Virtanen
Kustaa Vuorenmaa
Kalle Vuorinen
Ei siksi että saisi nimen kiveen, vaan siksi että maailmasta puuttui ihmisarvo ja vapaus.
Taistelu jatkuu, mutta enää emme tahdo lisää nimiä muistomerkkeihin.
Ihmisarvo ja vapaus eivät ole vielä tänä päivänäkään itsestäänselvyyksiä. Polarisaatio nostaa jälleen päätään ja ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan. Me tiedämme jo, mitä vastakkainasettelu voi saada aikaan, emmekä tahdo enempää verellä tahrittuja muistomerkkejä.
Hallituksen kurjistuskalikka on kolahtanut jälleen kovimmin kaikkein heikko-osaisimpiin, kun perusturvaa on nakerrettu. Pelon ja toimeentulon epävarmuuden aiheuttama äärioikeiston nousu huolestuttaa meillä ja maailmalla. Aktiivimallin myötä työttömiä kyykytetään ja voimavarat hukataan ihmisarvoa alentavaan byrokratiaan. Paperittomia, lapsiakin, käännytetään kuolemaan. Ihmisiä käsitellään numeroina tilastoissa, viivoina Migrin fläppitaululla.
Meidän on yhtenä rintamana rakennettava rauhan ja solidaarisuuden pato, ja pysäytettävä vihan valtavirta. On purettava työttömiä kurittava ja tilastoja silottava aktiivimalli, sekä lakattava kohtelemasta ihmisiä lähtökohtaisesti laiskoina ja saamattomina, vaarallisina ja tuottamattomina, numeroina tilastoissa ja viivoina fläppitauluissa. On taattava toimeentulo. On palautettava ihmisarvo. On jatkettava taistelua ihmisoikeuksien puolesta, meillä ja maailmalla.
Takana on jälleen melkoinen osinkokevät. Puolet maailman päästöistä on rikkaimman
kymmenyksen tekosia. Rikkaat rikastuivat ja luonto köyhtyi. Ylikulutuspäivä saapuu Suomeen vuosi vuodelta aikaisemmin, ja ilmastonmuutos kiihtyy kiihtymistään. Lienee sanomattakin selvää, ettei kapitalismi palvele ihmistä, saati sitten luontoa. Loputon talouskasvu kuolevalla maapallolla ei ole realistista.
Edesmenneellä hallituksella oli jyrkkä moraalinen linja olla menemättä tulevien sukupolvien taskuille velkaa jättämällä. Meillä on kuitenkin paljon valtionvelkaa vakavampi velkaongelma, jota ei voi rahalla ratkaista. Me olemme kuluttamassa tulevien sukupolvien koko tulevaisuuden luonnovaroja tuhlaamalla.
Tasa-arvoakin jälleen koetellaan, sillä ilmastonmuutos ei kohtele kaikkia yhtäläisesti ja huonoimmat kortit tässäkin katastrofissa on jaettu jo valmiiksi vähäosaisimmille. Ilmastopakolaisuus tulee lisäämään muuttoliikettä ja kilpailu elinkelpoisista alueista on omiaan kiihdyttämään ihmisten välisiä konflikteja .
Rikkaat eivät kuitenkaan ole valmiita luopumaan etuoikeuksistaan, sillä mikäli miljardöörit olisivat yhtä halukkaita korjaamaan maapallon ongelmia kuin katedraaleja, olisi muutos jo hyvällä alulla.
Meidän onkin ryhdyttävä heti tositoimiin taistelussa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sillä mikäli me siinä epäonnistumme, ei millään muulla ole merkitystä ja vapaustaistelu valuu hukkaan. Se on tehtävä oikeudenmukaisesti, ottaen huomioon että köyhän maan syntilista on rikasta lyhyempi, sekä köyhän kansalaisen hiilijalanjälki isokenkäistä sirompi. Ilmastonmuutos ja eriarvoisuuden lisääntyminen ovat tutkitusti Suomen kaksi suurinta turvallisuusuhkaa ja niihin on sama vastalääke. Nyt on siis muutettava suuntaa ja ryhdyttävä elämään markkinavoimien sijasta luonnon ja hyvinvoinnin ehdoilla.
Näin Minna Canhtin juhlavuonna olisi kaimalla ollut syytä juhlaan
kun eduskuntaan nousi ennätysmäärä naisia. Jos hän vielä eläisi, olisi hän varmaankin ottamassa selfietä eduskuntatalon portailla hyvin tehdyn työn kunniaksi, julkaistakseen sen pian Instagramissaan, muistuttaen kuitenkin samalla ettei tasa-arvo ole valmis. Tästä syntyisi tietysti melkoinen somemyrsky, kuin tilauksesta tuota väitettä vahvistamaan. Mutta me emme vaikene.
Kaikki vähemmistöryhmät eivät yhäkään saa riittävästi ääntään kuuluviin eikä itsemäärämisoikeus yhdemukaisesti toteudu. Muun muassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet vaativat päivitystä, ainakin translain kokonaisuudistuksen muodossa. Aborttioikeudesta saa vääntää edelleen, myös Suomessa.
Olisipa Minna Canth juhlavuonnaan varmaan ladannut aimoannoksen myös hastagilla metoo. Naisiin kohdistuvan häirinnän ja väkivallan uhka otetaan esiin vain korttina maahanmuuttopoliittisissa keskusteluissa lietsomaan muukalaisvihaa, mutta unohtuu vaalien välillä. Tuntuvatpa ne populistien megafonit vaimenevan myös silloin kun oman maan sankarit ovat asialla, vain vaivautuneen hiljaisuuden kiertäessä väkivaltarikosten uhriksi joutuneita poikia. Oikeuslaitoksen resurssit näyttävätkin riittävän vain silloin kun valkoinen heteromies kokee kunniaansa loukatun.
Poltetaan siis jo keppihevoset ja uudistetaan sortavat valtarakenteet perustuksiaan myöden. Emme tarvitse katupartioita, vaan resursseja väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Vaikka edistystä on tapahtunut, on taantumusta vastaan taisteltava jatkuvasti. ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys”, sanoi Canth. Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja niitä meidän on puolustettava antamalla ääni niille, joiden huuto soi vain kuiskauksena enemmistöjen hurratessa. Vapautettava niiden sana, jotka alati yritetään vaientaa.
Muutoksen vastatuulet kuitenkin puhaltavat myös vasemmalta. Vasemmisto otti ensimmäisen vaalivoittonsa 24:ään vuoteen ja näyttää siltä, että olemme saamassa astetta inhimillisemmän hallituksen. Kenties jopa niin inhimillisen ja oikeudenmukaisen, että voimme itsekin olla mukana. Siis sellaisen, joka asettaa ilmastopolitiikan raamit linjaan 1,5 asteen tavoitteen kanssa, tekee ihmisoikeusperustaista politiikkaa, pidättäytyy heikentämästä perusturvaa, purkaa aktiivimallin, toteuttaa terveyseroja kaventavan sote-uudistuksen, pitää Suomen sotilasliittojen ulkopuolella sekä varmistaa työehtojen yleissitovuuden.
Suunnataan siis katse tulevaisuuteen, toivoon, joka vapaamman huomisen horisontissa siintää. Kohti eurovaaleja ja niiden yli!
Ei anneta periksi. Vastustetaan. Pidetään kiinni oikeuksistamme. Huolehditaan velvollisuuksistamme. Ei anneta
oikeistopopulismille, fasismille tai rasismille, vastakkainasettelulle ja heikommassa asemassa olevien
oikeuksien polkemiselle sijaa. Niillä ei rakenneta demokratiaa tai torjuta ilmastonmuutosta, ne eivät
palvele köyhää eivätkä työtä tekevää. Työväenliikkeen solidaarisuus, rauhan rakentaminen ja
maailmasta huolehtiminen, sitä me tarvitsemme. Jatkakaamme siis taistoa inhimillisemmän ja oikeudenmukaisemman maailman puolesta – kaikille, ei harvoille – yhdessä.
Nostakaamme malja vapaammalle huomiselle.
Hyvää ja taistoisaa vappua, arvon toverit!
Viljakkalan Vasemmistoliiton kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä. Vappupuheen piti kaupunginvaltuutettu Petra Kiviniemi-Mäkinen. 
Arvoisat toverit!
Olemme kokoontuneet taas tänne tuttuun tapaan, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Nyt kenties tavallista odottavammin mielin, sillä maahan ollaan muodostamassa uutta hallitusta, ja meillä kaikilla on varmasti toive paremmasta yhteiskunnasta.
Viime vuodet ovat olleet raskaita kaikille muille paitsi eliitille. Työttömiä on kiusattu aktiivimallilla ja pienipalkkaiset julkisen puolen työntekijät ovat saaneet kärsiä palkanalennuksista sekä työajan pidennyksistä kikyn muodossa. Yleensäkin sanaa ”uudistus” on jo kauan käytetty hallituksessa pelkkänä leikkausten ja heikennysten synonyyminä.
Vanhustenhuollon ala-arvoinen tila tuli ilmi karmealla tavalla, ja vammaisten sekä sairaiden elämää sekoitettiin monin tavoin ontuvalla taksilain uudistuksella sekä kilpailutuksilla. Hallituksen tavoite oli purkaa byrokratiaa, mutta siinä onnistuttiin lähinnä parkkikiekon suhteen. Kelalle siirretty toimeentulotuki ei toimi, vaan ihmiset joutuvat odottamaan päätöksiä kohtuuttoman kauan. Lääkkeiden omavastuuosuuksia on kasvatettu, indeksijäädytykset ovat leikanneet kaikkia etuuksia eläkkeistä lähtien ja ihmiset joutuvat valitsemaan, ostavatko he lääkkeitä vai ruokaa. Koulutuksesta on leikattu lähes miljardi, ja se näkyy heitteillä olevina nuorina sekä ammattitaidon laskemisena. Opiskelijoita on lyöty tämän lisäksi paitsi pienentämällä opintotukea, myös pakottamalla heidät ottamaan suurempi vastuu toimeentulostaan, ja opintolainojen määrä onkin ylittänyt ennätyksellisesti jo neljän miljardin euron rajan, vaikka nuoria on vähemmän kuin ennen. He valmistuvat epävarmaan maailmaan valtava velkataakka niskassaan.
Vaikka valtion velka on pienentynyt, kunnat velkaantuivat viime vuonna lisää. Ylöjärvellä päästiin ylijäämäiseen tulokseen ainoastaan omaisuutta myymällä, ja tätä samaa silmänkääntötemppua on harrastanut valtiokin. Omaisuutta ei vain riitä loputtomasti realisoitavaksi ja jossain vaiheessa hyvät lypsävät lehmät on pantu rahoiksi viimeistä kantturaa myöten. Mitä silloin tapahtuu?
Viime vuonna saatiin 40 tuhatta uutta virallisesti köyhää kansalaista, ja lapsiköyhyys on ennen näkemätöntä. Maksuhäiriömerkintöjä on enemmän kuin koskaan. Ruokajonot ovat pitemmät kuin koskaan. Itsemurhaluvut ovat kääntyneet nousuun.
Samaan aikaan on tehty massiivisia tulonsiirtoja jo hyvin toimeentuleville, ja omaisuus on entistä helpompaa piilottaa veroparatiisiin. Yhtiöt ovat jälleen jakaneet historiallisen suuren osinkopotin pääomasijoittajille, ja kourallinen ihmisiä tienaakin Suomessa saman verran kuin kaksi miljoonaa muuta ihmistä.
Näin ei voi olla. Tuoreissa vaaleissa äänestäjät näyttivät, että ihmiset ovat väsyneet eriarvoisuuden kasvuun ja kovaan oikeistolaiseen politiikkaan.
Emme me halua tällaista kehitystä. Emme yhteiskuntaa, jossa heikommat jätetään veneestä, julkinen sektori ajetaan alas ja ihmisarvo mitataan rahassa. Tulevaisuudessa joudumme kohtaamaan monia haasteita, jotka liittyvät sekä omaan yhteiskuntaamme, kuten ikääntyvä väestö, tai globaaliin ongelmakenttään, kuten ilmastonmuutos. Näihin me voimme vastata onnistuneesti vain yhdessä, yhtenäisenä suomalaisena, moniarvoisena ja kehittyvänä kansakuntana. Se edellyttää sitä, että kaikki pidetään mukana kyydissä. Jokaisen on saatava tarvitsemansa huolenpito, ja jokaiselle on taattava ja annettava ihmiselle kuuluva jakamaton arvo. Meitä kaikkia tarvitaan täällä.
Hallitustunnustelut ovat meneillään, ja kuten tiedämme, vaalituloksen perusteella ne eivät tule olemaan erityisen helpot. Erilaisia arvoja on kenties vääjäämättä sovitettava yhteen hallituspohjan muodostamiseksi. Uskon kuitenkin, että tässä onnistutaan, ja saamme hallituksen, joka vie asioita parempaan ja kestävämpään suuntaan niin sosiaalisesti, taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta. Kävipä miten tahansa, nykytilanteesta suunta voi olla vain ylöspäin. Meidän on katsottava tulevaisuuteen, ja mietittävä, mitä jätämme jälkeemme tuleville polville, sillä jo Amerikan intiaanit tapasivat sanoa, että maa ja sen antimet ovat meillä vain lainassa, sukupolvi kerrallaan. Loppujen lopuksi rahaa ei voi syödä, juoda eikä hengittää.
Lähdetään siis vapunviettoon iloisin ja luottavaisin mielin, ja tulevaisuuteen uskoen. Tämä on meidän juhlamme. Tehdään tästä hieno päivä! Toivotan jokaiselle onnellista vappua ja iloista kesän odotusta. Kiitos teille!
Petra Kiviniemi-Mäkinen
